Käpylälehti 7/2004

  Teksti: Asta Korppi.

  Kuvat: Ghadi Boustani

Vedestä se pienikin ponnistaa

Åsa Backaksella on jalat tukevasti vedessä, mutta pää ei kuitenkaan pilvissä. Hän on nuori nainen, joka kehittää itseään ja työntekijöitään järkevästi ja tarmokkaasti Simsalabim-yrityksessään yhä turvallisempaan ja kehittyneempään vauva- ja lapsiuinnin maailmaan.

Åsa on 34-vuotias pohjanmaantyttö, Maxmosta eli Maksamaalta lähtöisin. Hän oli lapsena arka uimaan, uimarengas tuntui turvalliselta ympärillä. Kun hän vihdoin pääsi vesipelostaan, hän pulikoi päivät pitkät vedessä. Åsa aloitti uransa uinnin parissa maksamaalaisessa hiekkakuopassa, joka oli kulmakunnan uintipaikka. Hän oli siellä uimaopettajana viidellekymmenelle lapselle. Miksi juuri hän? Siksi, että hän oli kylässä ainoa sovelias tähän tehtävään.
Åsa Backas lähti opiskelemaan agronomiksi, mutta vesi elementtinä tuntui mielekkäämmältä uran valinnalta. Hän hankki itselleen uimaopettajakoulutuksen, myöhemmin erityiskoulutuksen vauva- ja lapsiuinnin ohjaajaksi. Hän on saanut jatkokoulutusta sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa opettajat olivat australialaisia huippuosaajia, joiden oppia Åsa on soveltanut omiin yrityksiinsä. Åsa kouluttaa itseään jatkuvasti ollakseen täysillä mukana alan kehityksessä. Siinä häntä auttavat hyvät kansainväliset suhteet. Hän haluaa tarjota asiakkailleen niin turvallista ja nykyaikaista uimaopetusta kuin mahdollista.

Vastuuntuntoa ja kunnianhimoa

Bisnesnainenhan Åsa on. Hänellä on Helsingissä toimipisteet Kampissa, Lauttasaaressa ja Käpylässä: Afasiatalossa ja Käärmetalossa. Ahvenanmaalle on juuri perustettu uusi toimipiste ja Turun Karibiaan on juuri sellainen syntymässä. Työntekijöiden määrä tullee olemaan kaikkiaan 13. Åsa kouluttaa itse henkilökuntansa ammattiin ja vetää itse monia ryhmiä. Hurjimpaan aikaan hän lillui vedessä 24 tuntia viikossa.
Sysäyksen omaan yritykseen antoi aikoinaan Lauttasaaressa lopetettu firma, jonka työntekijä Åsa oli. Asiakkaiden toistuvien pyyntöjen takia Åsa rohkeni jatkaa yritystä omissa nimissään, siitä se lähti.
Bisnesnaiselta Åsa ei kuitenkaan vaikuta. Hänelle on tärkeää tehdä vanhemmille selväksi, mikä on lapselle hyväksi ja mitä voi tehdä lapsen kannalta uimakoulun maksimaaliseksi hyödyntämiseksi. Åsa on tarmokas ja hän haluaa tehdä parhaansa yhdessä työntekijöidensä kanssa. Hänellä on hyvät kontaktit ulkomaille alan parhaisiin kehittäjiin.

Turvallisuus ennen kaikkea

Åsan opit perustuvat vesiturvallisuuteen. Kun vauva tai lapsi tulee kurssille, vanhemmat uivat lastensa kanssa. Heidän tulee tietää, miten lasta vedessä tuetaan ja samalla heille opetetaan uintitekniikkaa, jotta he osaavat opettaa lapsiaan käyttäytymään vedessä jatkossakin, uimakoulun jälkeen.
Ryhmät eivät saa olla suuria (suuri ryhmä, enemmän rahaa - se bisnesnaisesta!). Yhtä ohjaajaa kohden on kahdeksan lasta. Jos ohjaajia on kaksi, lapsia on kymmenestä kahteentoista. Yleensä ryhmässä on yksi pääohjaaja ja yksi avustaja.

Ei koskaan ole liian myöhäistä

Maallikolla on käsitys, että pikkuruinen vauva pitää järjestää uimakouluun, koska hänellä on sukellusrefleksi olemassa. Suomessa minimiraja on, että vauvan tulee olla vähintään kolmikuukautinen ja viisikiloinen tullessaan pulikoimaan. Åsa korostaa, että on turha kiirehtiä, vauvauintiin voi tulla myöhemminkin - jopa yksivuotiaana. On todettu, että sukellusrefleksisukellukset eivät tunnu vauvasta kovin miellyttävältä, vaikka se onkin turvallinen ja yleinen opetusmetodi. Simsalabim-vauvauimakoulussa käytetään pehmeämpiä opetusmetodeja vauvalle, näin vältetään sukellusrefleksin laukeaminen. Olisi parempi, että lapsi oppisi itse vedessäolon ja hengityksen suhteet. Tämä tarkoittaa sitä, että pieni ihminen uimakoulun aloittaessaan ei olisi enää ihan pikkuruinen vauva. Refleksiasiasta lienee paljon väärinkäsityksiä. Tärkeää on, että vauvauinti aloitetaan silloin, kun vanhemmat ovat siihen valmiita. Silloin, kun viikoittaiset uintikäynnit sopivat sovinnolla kalenteriin ja uintirupeamista voidaan nauttia.

Kun vauva tulee ryhmään

Kun vauvaperhe on ilmoittanut mielenkiintonsa osallistua vauvauintiin, perheelle lähetetään ohjeet valmistautumisesta ja sovitaan ilmainen tutustumiskäynti. Vauvalla on mahdollisuus aistia uintipaikan äänet ja tilat. Jos vauvan koti on kovin hiljainen, voisi olla hyväksi pitää radiota auki tai järjestää jotain muuta äänivirikettä, jotta vauva ei turhaan säikkyisi uimahallin kaikuvia ääniä. Tutustumiskäynnillä vanhemmille selvitetään, mistä vauvauinnissa kaiken kaikkiaan on kysymys. Opetus aloitetaan hyvin rauhallisesti.
Vauvauintiin kuuluu sukellusosa, mutta se ei ole Åsan mielestä tärkeintä vauvauinnissa. Tärkeämpää on se, että vauvalle tai lapselle ei tule paniikki veteen joutuessaan. Uinti antaa mahdollisuuden käyttää eri lihaksia kuin maalla. Vedessä lihastoiminta kaiken kaikkiaan alkaa aikaisemmin. Vauva tulee myös tietoiseksi omasta vartalostaan ja mikä tärkeintä, hänen motorinen kehityksensä nopeutuu. Uintiryhmässä lapsi kehittyy myös sosiaalisesti.

Vauvasta uhmaikään

Vaikeimpia ovat toista ikävuottaan lähestyvät lapsukaiset. Ei, ei ja vielä kerran ei! Monet vanhemmat päätyvät lopettamaan uintikäynnit, kun lapsi sanoo ei. Uhma ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapsi pitäisi uimisesta. Uimisen juju on siinä, että sitä olisi paras harrastaa säännöllisesti, muuten saattaa tulla takapakkia. Jos vauvauinnin jälkeen on taukoa muutama vuosi, sen jälkeen uintiharjoitukset aloitetaan lähes alusta.
Miniuintiin toki voi tulla, vaikka ei vauvauinnissa olisi ollutkaan. Miniuintiryhmät ovat 1-3 ja 2-4-vuotiaille lapsille. Tarjolla on myös perheuintia, joka sisältää sekä vauva- että miniuinnin, jos perheessä on useampia lapsia.

Muutakin tarjontaa

Åsan uintitarjontaan sisältyvät myös satu-uinti, kroolikoulu 5-7-vuotiaille ja yksityisopetus. Yksityisopetusta annetaan erityisesti aroille kouluikäisille lapsille ja myös uimataidottomille aikuisille. Åsa vetää lisäksi Taikasim-nimistä vammaisten lasten ryhmää Kampissa, ja sellainen on ehkä tulossa myös Käpylään. Ruskeasuon koulu on antanut Åsalle erinomaisen mahdollisuuden harjoitteluun kehitysvammaisten lasten parissa. Åsalle ryhmä on erityisen rakas.

Onko elämä pelkkää uimakoulua?

Åsan aika kuluu uimakouluja pyörittäessä. Hänen elämäänsä mahtuu kuitenkin hieman muutakin. Hän pitää urheilusta ja harrastaa sitä aina kun ennättää. Jos hänellä olisi enemmän aikaa, hän tekisi improteatteria. Sen korvike on käynnissä oleva tarinateatterin ohjaajan koulutus, jossa hän käy kerran, pari kuukaudessa.
Sokerina pohjalla Åsa pitää hyvästä ruuasta, etenkin poikaystävän tekemästä. Miehen valmistama samakin ruoka voi maistua eri kerroilla erilaiselta. Johtuisikohan se siitä, että poikaystävä on puutarhuri? Eri vuodenaikojen vihannesten mauissa on vivahde-eroja.
Toimittaja on hieman kateellinen nykyisille vauvoille. Silloin kun oma lapseni oli pieni, halusin hänet vauvauintiin. Siihen aikaan Suomessa oli tietojeni mukaan vain yksi vauvauintia tarjoava yritys. Sekin oli Tampereella, norjalaismiehen perustama. Nyt tarjonta on runsasta pääkaupunkiseudullakin. Åsan opissa vauvani olisi ollut turvallisissa käsissä.